Minä lähden pohjoiskarjalaakin pohjoisemmaksi

On taas jälleen kerran aika nousta ja lähteä, kohdata Kajaani kallehin... Sarin kanssa pakataan kimpsut ja kampsut (mitä ne sitten lieneekään) ja suunnataan kohti kotikaupunkia siinä toivossa että molemmille ennen pitkää tarjoutuisi tilaisuus töihin ja siedettävään elintasoon. Mulle on jo tiedossa töitä noin puoleksi vuodeksi, Sarillekin ehkä vakituinen työ lohkeaa, mitään varmuutta ei kuitenkaan vielä ole. Olkoon tämä viimeinen kerta kun Kajaaniin muutan, jatkossa haluan asua siellä pysyvästi.

Misantropiaa tuutin täydeltä (vielä kerran)

Kun nyt on vielä käytössä tällainen hyödyke kuin tietokone, niin ajattelin vielä kirjata ylös tärkeimmät asiat, jotka minussa saavat aikaan ihmisvihaa.

1. Citroen C5- kuljettajat: (Yleensä) ajavat työsuhdeautolla leuka pystyssä täysin muista piittaamatta. Puku ja kravatti on ojennuksessa, partakin ajettu, mutta vittu kun minä vihaan niitä.

2. BMW 3- kuljettajat: (Melkein aina) valkoinen pipo päässä ja kaasu pohjassa. Kuskin penkki äärimmäisessä takakenossa ja tsiljoonan tuuman vanteet alla, pakoputkesta puhumattakaan. Onneksi juustohöylätyyppiset takaspoilerit ovat jo jäämässä pois muodista, mutta vittu että minä vihaan niitäkin.

3. Television (melkein kaikki) ohjelmat: Onko verenpaineeni todella niin alhainen, vai miksi sitä kuitenkin pitää joskus avata toosa? Noora menee naimisiin unelmakämpässä Robinson-Idolin kanssa tanssien tähtien kera, mutta vaihtaa siippaa unelmien poikamiestyttöön... Voi helevetti!

4. Lisäksi suurin osa minulle tuntemattomista ihmisistä kaupassa, liikenteessä, baarissa, pyykkituvalla, radiossa, poliisilaitoksella, Lidlissä ja töissä, joita minulla ei enää onneksi ole.

Siinä tärkeimmät, vaikka ketä kiinnostaa? Ei minua ainakaan.